Tuesday 28 October 2014

Tarina

Tarina kertoo Naisesta, joka asui erikoisessa talossa.
Ulkoa pain talo naytti lahes samalta kuin kadun muutkin rakennukset: kaksi kerrosta, neutraalinvarinen ulkoverhous ja niukasti ikkunoita. Se erityispiirre katkeytyi seinien sisalle, asukkaisiin. Saman katon alla asusteli Naisen lisaksi hanen oma Aviomiehensa ja heidan Lapsensa, Naisen Anoppi, Anopin kolme Poikaa, yhden Pojan Vaimo ja Vauva, Vaimon Sisko, Vaimon Serkku seka yhden Pojan Kaveri. Asuinnelioiden puolesta ei onneksi ollut liian ahdasta, vaikka niin voisi kuvitella, kun ensikerran kuulee lueteltavan sekalaisen seurakunnan jasenet. Kaikille riitti tilaa, ainakin fyysisesti.

Niin monta erilaista luonnetta ja persoonaa voi mahtua samaan (valiaikaiseen) kotiin! Seinasta seinaan kimpoileva raikuva nauru tarttui helposti jokaiselle. Yhta helposti levisi pahantuulisuuskin. Joskus tuntui, ettei toisen asukkaan kanssa mahdu edes samaan kerrokseen, saati sitten yhta aikaa keittioon aamulla. Siina missa joissakin asioissa toimi yhteinen sanaton sopimus, ei toiset saannot menneet kaikille perille useamman jankkauksenkaan jalkeen.Jaakaappia taytettiin vuoron peraan ja kaikki yhdessa vahtivat kahden alle kaksivuotiaan metkuja. Pesukoneet pyorivat aamusta iltaan kuin suurperheessa konsanaan ja iltaisin saattoi nukahtaa joko kuivausrummun kehraavaan hyrinaan tai naapurihuoneesta kantautuvan hirsisavotan mekkalaan.

Oli itsestaanselvaa, ettei konflikteilta ja yhteentormayksilta voinut valttya. Yhta valvotti kuumeinen lapsi ja toisella oli takana rankka tyoviikko. Karsivallisinkin poltti pareensa silloin talloin. Joskus pieneltakin tuntuva asia sai osapuolet pois tolaltaan. Pitkavihainen leppyi nopeammin kuin yleensa, silla arki vaati toimiakseen yhteistyota jokaiselta asukkaalta.

Nainen oppi uusia asioita naiden kuukausien aikana. Han oppi tunnistamaan kanssa-asujat aivastusten ja askelten perusteella. Han oppi tietamaan kaikkien lempi- ja inhokkiruoat. Tarkein oppi oli kuitenkin se, miten vaikutusvaltainen ja merkityksellinen sana "anteeksi" on. Se tarttuu niin helposti puheliaankin kurkkuun kiinni, mutta ulostullessaan sulattaa minka tahansa riidan aiheuttaman mustan jaan. Kaikilla on huonoja paivia ja vahvoja tunteita, mutta anteeksipyynto ja -anto lopulta voittavat.

Tama tarina pohjautuu todellisuuteen.

P.s. Sita, kuka aina vessassa kaansi paperirullan vaarin pain, ei Nainen koskaan saanut tietaa.

3 comments:

Jätäthän merkin käynnistäsi!