Blogin kanssa on vähän ongelmia, enkä tiedä mitä tekis... Ainoa asia, jonka voin tehdä, on kirjoittaa uusia postauksia. En voi muokata ulkoasua enkä blogin asetuksia, kommenteihinkaan en voi vastata omalla nimellä. Ja minä kun luulin hallitsevani kännykät ja tietokoneet ihan hyvin!
Nyt mietinnässä on, että luovunko koko blogista. Vai taistelenko vielä tämän kanssa. Vai alotanko kenties uuden. Viimeisestä vaihtoehdosta seuraa niin paljon lisäkysymyksiä. Kukahan niihin osais vastata?
Rohkeita ne jotka lähtevät
ne jotka jäävät
Toiveistaan tuulen tekevät
ja punovat haaveistaan purjeen.
Matkaa tekevät kukin tavallaan
tähtikarttoja, meriteitä lukevat
vaan taivaanrantaan,
merenaaltojen taa
ei ole yhtä oikeaa reittiä
löytää kukin silti etsimänsä
Tämän Heli Pukin runon sain työkaveriltani viimeisenä yhteisenä työpäivänämme ennen tänne muuttoani. Silloin tällöin olen palannut näiden sanojen pariin, miettien työkavereita, muuttoa, rohkeutta - elämää yleensäkin.
Niin kuin nyt tänä aamuna, kun sähköpostini kilahti uuden viestin merkiksi. Sain vastauksen lähettämääni viestiin, jonka lähettämiseen olin pitemmän aikaa kerännyt rohkeutta. Vastaus ei ollut ihan sitä, mitä olin odottanut ja olettanut saavani, mutta pieni toivonkipinä sykähtelee vielä. Joudun ilmeisesti kutomaan purjeeni uudelleen. Toivottavasti siitä tulee yhtä mieleinen kuin alkuperäisestäkin.
Tästä mysteeritekstistä kerron joskus lisää, jos asiat etenevät toivomaani suuntaan.
Miehen yllättäinen reissu vei hänet viikonlopuksi pohjoiseen ja minä jäin kolmeksi yöksi lasten kans keskenään. Olenhan toki kotiäitinä lähes joka päivä lapsista päävastuussa, mutta 24 tuntia vuorokaudessa ilman hengähdystaukoja meinaa uuvuttaa. Päätin herättää blogin yli vuoden tauon jälkeen eloon ja aloittaa helpolla -positiivarilistalla. Täältä pesee:
Nukuttiin aamulla pitkään
Kuopus on melkoinen aamuvirkku, joka yleensä herää kukonlaulun aikaan kujertamaan. Tänä aamuna heräsin niin, että tunsin oikeasti nukkuneeni. Aamutuntien unet on iltavirkulle tärkeitä!
Pikkutyypin pitkät päiväunet
Uniaiheella jatkuu, huomaa, että vähän väsynyttä meininkiä ollut. Yleensä mikrounia nukkuva yksivuotias ikiliikkuja nukkui pitkästä aikaa kunnon päikkärit. Sain itellekin kaivatun tauon ja myös laatuaikaa isomman kanssa.
Majaleikki
Rakennettiin tytön kans maja peitoista ja tuoleista ja pelattiin siellä Pikkumyy-peliä ja kirjotettiin yks kirje. Huippua, kun tuo on jo niin iso, että sen kans voi tehä kivojaki juttuja!
Saippulakuplia
Tyttö sai ite ostaa kaupasta saippuakuplapullon ja mentiin yhdessä puistoon ilta-auringon valossa niitä puhaltamaan. Puolet ainaki kaatu maahan, mutta oli silti hauskaa!
