Pakastin - toisen romu, toisen aarre - oli kauanodotettu lisäys talouteemme. Iloisesti autonlavalla keikkuen se matkasi kohti määränpäätään, valmiina astumaan palvelukseen. Nyt tavoitteena on saada sen vatsa pullolleen kuin omistajalla, ennen kuin allekirjoittaneen maha tyhjenee! Siispä esiliina eturepun suojaksi, vastukset kuumiksi ja jauhot pöllyämään!
Uunituore leipä.<3
Listan kakkonen ei sekään ollut oikeastaan ihan uutta, olenhan nukkunut teltassa usein ennenkin. Tai no niin.. nukkunut!
Ennen telttailun ongelmakohtia olivat suoristusraudalle tarvittavan sähkövirran puuttuminen ja hyiiikällöttävät hämähäkit ja heinäsirkat. Tällä kertaa laskin lampaita sadepisaroiden tahtiin jännittäen kastumista, haaveilin omasta sängystä vaivalloisesti vaikeroiden, hain epätoivoisesti vähemmän kovaa kohtaa kolottavan kylkeni alle, odottelin päivän sarastusta ja toisen heräämistä. Yksin en kuitenkaan joutunut valvomaan, siitä pikkukaveri muistutti aika ajoin!
Onneksi ennakoin tilanteen jo retkeä suunnitellessa ja tilasin vain yhden yön reissun. Selvisin vuorokauden seikkailusta mahtavan seuran ja sapuskan ansiosta!
Luonnonhelmassa pää puhdistui ja sydän virkosi - olo oli kuin vastarakastuneella!
Oma koti kullan kallis toivotti seikkailijat tervetulleiksi takaisin kaikkien mukavuuksien pariin.
Siellä uusien perunoiden ja uunituoreen leivän välissä jossain, miehen pyydystämän ja paistaman kalan sekä oman kasvimaan tuotosten lomassa, minä ajattelin.
Ajattelin, että kyllä on hyvä olla!
Vautsi vau!
ReplyDeleteHyviä kuvia. Peukut omille potuille! :)
Potut oli paljon parempia ku muistin, nam!:)
Delete